Rakkauden tähden

Tuossa vaimon kanssa päädyimme aamuhetkessä muistelemaan lapsuuden mansikkapaikkoja ja myös niitä rapakoita. Mansikat tuli ensin sanotuksi, vaikka se puoli taitaa lähes meillä kaikilla sota-ajalla valmistuneilla olla vähemmistönä. Mutta rakkauden tähden tehdään kummallisia asioita. Varsinkin, jos rakkaus saa outoja piirteitä, niin se muuttuu omistushaluksi ja siinä aarteena on tosi paha olla, jota omistetaan sopivasti ja sopimattomasti. Koitetaan pysyä mansikkapuolella, koska se on kuitenkin mukavampi puoli. Eräskin veli kertoi matkustaneensa taksilla satoja kilometrejä armastaan tapaamaan. En tiedä oliko tarve kohdata rakasta niin ankara, vai pitikö liikemiesisälle antaa aihetta arvon nostatukseen. Onneksi kaikkii päättyi hyvin ja vuosikymmenien liittohan siitä syntyi.

Rakkaus on kummallista ainetta. Kun ensimmäisiä kertoja alkaa katsella sillä silmällä, niin luulee, että tämä on nyt sitä, joka kestää. Ihminen joutuu moninaisiin tilanteisiin ensimmäistä kertaa ja eikä olekkaan manuaalia mistä lukea ohjeita. Testaa itsesi onko tämä riehuva liekki ihastusta vai jo rakkautta? Ei ole ohjetta. Olet kuin Eeva, joka kuulee kärmeen puhuvan ensimmäistä kertaa. Ei tainnut kuitenkaan Eevalla olla tietoa kuuluuko kärmeen puhua vai olla hiljaa ja sihistä itsekseen. Näin on myöskin nuorukaisen laita, kun ei tiedä vielä, ettei sellaista tunteen paloa voi kantaa montaa vuotta niin, ettei pala karrelle. No ne ihastukset kärvensivät aikansa ja hiipuivat omaan mahdottomuuteensa, vaikka koitin panostaa miehuullisesti vaivaa nähden. Kun sitten  hän tuli kuvaan mukaan, jonka Jumala oli tarkoittanut, kaikki olikin yllättävän vaivatonta. Vaikka en hunajaa ja mansikoita syöttänytkään enempi etikkakurkkua, niin yllättäen sainkin myöntävän vastauksen, kun kysäsin. Hän on ehdottomasti paras ihminen maailmassa, joka on vastannut myöntävästi.

No aikanaan tämä suhde johti siihen, että lomailimme apen ja anopin kodissa. Kun siinä oli toinenkin pari, niin he päättivät hyödyntää meidän joutilaisuuttamme. Kyllähän se on kohtuullista tehdä jotain vastapalvelusta, kun kumminkin ovat saaneet aikaan ja kasvattaneet miedän armaat puolisomme. Tulipa sitten päivä, jolloin appi alkoi puhuaolohuoneen remontista. Kattoon pitäisi laittaa haltexit ja seiniin tapetit.Me myöntelimme nöyrästi, että kyllä se käy. Siinä laskeskeltiin asiantuntevasti, monteko leveyttä sitä tapettia oli edellisellä kerralla laitettu. Katon mittailimme montako neliötä niitä levyjä tarvitaan. Jotenkin käytännön järki pelasi, että tarvitaan liisteriä ja sitten vermeet millä sitä levitetään. Karautimme rautakauppaan ja tarpeet ostettiin., ja eikun työhön. Siinä niitä levyjä pyörittelimme ja päättelimme, että mienpäin pitää alottaa, kun se piti naulata kiinni märätyllä tavalla. Saimme levyt kattoon ja tapetitkin seinälle, ja sinne ne jäivät, joten kai työmme sai mestarin hyväksynnän.

Vasta paljon myöhemmin vertailimme sitä edeltänyttä ammattikokemusta, joka oli noin nolla kummallakin. Kumpikin luotti, että kyllä tuo varmaan tietää, kun ei kieltäydy. Olen miettinyt nyt juuri tässä hetkessä, että olisiko tässäkin joku hengellinen näköala? Ja yllätyksekseni löysin. Itse olen monasti ottanut vastaan tehtäviä, joista en ole selvinnyt, kun en ole etukäteen ymmärtänyt mitä se homma vaatii. Jumalakin kutsuu hommiinsa. Kutsuu, vaikka tietää, ettei taitoa ole, mutta kutsuu silti. Jos kunnioittaa Häntä niin, ettei uskalla tai kehtaa kieltäytyä, niin jotenkin yliluonnollisesti saa voiman ja taidot.Se on siitä kiitollista hommaa, ettei ole tulosvastuuta. Jumala ei anna kuukausitavoitetta, Hän antaa vain homman ja itse vastaa menestyksestä. Kiitos siitä Hänelle! Hänen hommissaan on turvalliosta olla!

Mainokset

2 ajatusta artikkelista “Rakkauden tähden

  1. Matti Aaltonen

    Tulee mieleeni laatusanat ”arkista suloisuutta”. Voitaisiin vaikka kinastella, kummalla on se maailman paras elämäntoverina. Tunteitakin on, mutta ennen muuta luja päätös”tästä en luovu”. Kahdella pojallamme on ollut pitkä riiuumatka. He naivat siskokset Pyhäselästä, nykyisin Joensuuta. Matkaa kertyi 560 km. Ihan kivat liitot niistä syntyivät. Se on Isän hyvää johdatusta, että tapaa ”avun, joka on minulle sopiva”. Kiitetään siitä.

    Vastaa
    1. laurileevi Kirjoittaja

      Aamen! Kullä Taivaan Isä osaa nämä hommat. Jotenkin kaikki on niin luontevaa, kun on käyty pitkähkö taival 50 vuotta lähenee enää alle kaksi vuotta jäljellä.

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s